Meikä on vapaa! Siis viime viikolla oli agilityseuran vuosikokous, siihen loppui mun pesti hallituksessa ja pääsin eroon kaikista velvollisuuksista. Vihdoinkin aikaa keskittyä vaan omaan harrastamiseen. Jee!

Ja koirista puheen ollen, Intolla on nyt menossa joku omituinen vaihe.

Toisaalta se on kehittynyt ihan huimasti, lenkillä ei vedä koko matkaa, vapaana ollessaan tulee luokse, antaa ottaa kiinni, pysähtyy käskystä, eikä murise kaikille vastaantuleville koirille.

Aksassa tekee kivasti mun kanssa, kuuntelee, ei karkaile ja kestää jo pientä häiriötä.

Mutta toko. Paikalla makuuta ei olla koskaan treenattukaan, jäävät liikkeet on täysin unohtunut, välillä ei osata edes istua. Ja mikä mukavinta, jos pikku kelpi ei jotain asiaa ymmärrä niin sitten palaa pinna ja ruvetaan peruuttamaan, hyppimään ja haukkumaan.

Mulla ei itsellä ole mitään kiirettä tuon tokon kanssa, mutta ottaa päähän selitellä joka kerta treenien vetäjälle, että en haluais treenata esim. paikkamakuuta nyt, kun se ei kuitenkaan onnistu. Ja kouluttajat on sitä mieltä, että pakko treenata tai se ei ikinä onnistu. Mä antasin tuon ennemmin kasvaa, eihän mikään voi mennä pilalle jos sitä ei treenaa?!

Ja tuokin liike meni niin, että yhdellä kerralla pysyi paikallaan yli minuutin ja seuraavissa treeneissä ei edes kymmentä sekuntia.

No, sivulletulo ja seuraaminen sujuu ihan hyvin.

Ai niin, Into on alkanut nostaa jalkaa. Ei nouse vielä joka kerta, mutta aksahallin pihalla nousee ja aina välillä lenkillä.

Meidän pikku poika alkaa tulla mieheksi. :)